lauantai 12. marraskuuta 2011

Extremhögern som säkerhetshot

Traditionellt har den privata säkerhetsbranchen fokuserat sig inom preventation av traditionell brottslighet, men tiderna ändras även i Finland. Just nu anser jag personligen att det mest seriösa hotet som riktar sig mot politiska aktörer är extremhögern i Finland.

Trenden har inom tidperioden 2007-2011 varit att extremhögern har blivit mera organiserad än tidigare, och istället för att strida mot andra politiska extremiströrelser och inom sina egna organisationer, har nu hotet riktats utåt.

De aktörer som kan anse sig bli utsatta för extremhögern:
  • traditionella politiska organisationer, både från högern och vänstern
  • organisationer som har att göra med invandring och invandrare
  • organisationer för sexuell jämlikhetsarbete
  • företag som ägs av invandrare

Naturligtvis blir även individer från dessa organisationer utsatta för hot och möjlig våld. Tills vidare har vi inte i Finland sett aktioner riktade mot specifikt individer, men till exempel i Sverige har Svenska Motståndrörelsen utfört åtminstone ett politiskt mord.

Extremhögerns repertoar är som följer:

En metod som extremhögern använder sig av är hot som är tyvärr svårare att dokumentera, eftersom en stor del av dessa fall aldrig kommer varken till polisen eller median. Politiker, journalister, forskare och andra offentliga personer har blivit hotade av extremhögern inom de senaste åren.

I median har alla dessa fall inte blivit kopplade till extremhögern, men väldigt långt kommer man med att studera modus operandi, alltså hur attentat utförs. Till exempel detta fall har inte blivit officiellt bundet till extremhögern i Finland, men metoden som användes motsvarar det som användes i Pride 2010.

Naturligtvis måste man också nämna händelserna i Norge som ideologiskt kompatibla med extremhögern i Finland.

Som studieobjekt karakteriseras extremhögerns aktioner i Finland av två saker: amatörmässighet och våldsamhet. Aktionerna och attentaterna som har utförts i Finland har inte varit speciellt raffinerade, men de har varit våldsamma. Om man vill göra en jämförelse med andra extremorganisationer i Finland, som till exempel EVR, så har extremhögerns aktioner varit våldsamma med våld som ett mål i sig. De andra extremorganisationerna i Finland gör praktiskt taget aldrig våldsaktioner, även om det kan finnas en risk i aktionerna för det. De andra organisationerna i Finland har koncentrerat sig kring att skapa ekonomiska förluster för sina offer. Extremhögern tar inte heller skulden för sina aktioner, utan när en medlem av en organisation blir arresterad, så tar medlemmer personligen ansvar för aktionen utan att utpeka organisationen.

Våldet motiveras genom att extremhögern ser sig att vara i krig med samhället.

Från säkerhetsbranchens synvinkel, de tre viktigaste sakerna som måste tas i beaktning i kontextet av extremhögerns hot är dessa:

  • man måste känna till extremhögerns modus operandi
  • identifiering av hotbilden och riskerna i förhand
  • användning av säkerhetsplanering före hotbilden realiseras




perjantai 11. marraskuuta 2011

Äärioikeisto turvallisuusuhkana Suomessa

Perinteisesti yksityinen turvallisuusala on keskittynyt lähinnä tavanomaisen rikollisuuden torjuntaan. mutta maailma muuttuu ja turvallisuusalankin pitää muuttua. Tällä hetkellä näkisin, että vakavimman tyyppinen uhka joka suuntautuu poliittisiin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin on äärioikeiston luoma uhka.

Nousevana trendinä äärioikeiston toiminnassa on se, että kyse ei ole mistään ääriliikkeiden välisestä nahistelusta, mikä on ollut perinteistä muualla maailmassa. Väkivaltaiset teot ja attentaatit suuntautuvat sellaisia ihmisiä ja organisaatioita vastaan, jotka koetaan vihollisorganisaatioiksi.

Suomessa on helppo kategorisoida ne organisaatiot joita vastaan äärioikeisto toimii:
  • Perinteiset poliittiset järjestöt, sekä vasemmalta että oikealta
  • Maahanmuuttoon liittyvät organisaatiot
  • Seksuaaliseen tasa-arvoon liittyvät organisaatiot
  • Maahanmuuttajien omistamat yritykset

Luonnollisesti äärioikeisto ottaa kohteekseen myös yksilöitä jotka toimivat näissä järjestöissä. Toistaiseksi sellaisia konkreettisia hyökkäyksiä ei ole vielä nähty Suomessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa Svenska motståndsrörelsen on syyllistynyt ainakin yhteen poliittiseen murhaan.

Mitä sitten äärioikeiston repertuaariin kuuluu?

Vaikeammin dokumentoitavissa on myös erilaiset uhkailut, joiden kohteeksi on joutunut poliitikkoja, journalisteja, tutkijoita ja muita julkisuuden henkilöitä. Itselleni useampi on kertonut joutuneensa moisen kohteeksi.

Julkisesti kaikkia tekoja ei ole kuitenkaan liitetty suoraan äärioikeistoon. Tekotapojen kevyt analyysi kuitenkin paljastaa sen että taustalla on sama ryhmä. Esimerkiksi tälle ei ole vielä löytynyt syyllistä, mutta tekotapa viittaa vahvasti äärioikeistoon.

Luonnollisesti ei voida olla mainitsematta Utöyan tapahtumia jotka liittyy samaan mielenlaatuun kuin Suomessa tehdyt äärioikeistolaiset rikokset.

Ydinsanat mitkä kuvaavat sekä Suomessa että Ruotsissa tehtyjä tekoja ovat seuraavat: amatöörimäisyys ja väkivaltaisuus. Mitään erityisen hienostunutta toimintaa Suomessa äärioikeisto ei osaa harjoittaa. Sen sijaan pitääkin huomata että väkivaltaa harjoitetaan sen itsensä takia ja iskuista ei julkisesti kanneta vastuuta. Muut Suomessa toimivat ääriliikkeet tai proto-ääriliikkeet kuten EVR ovat yleensä tiedottaneet avoimesti esim. tekemistään turkistarhaiskuista. Kannattaa myös pitää mielessä se, että suoraa ja suunnattua väkivaltaa muut Suomessa toimivat liikkeet eivät harjoita, vaikka toiminnasta seuraisikin vaaratilanteita. Muiden ääriliikkeiden toiminta suuntautuukin yleensä taloudellisten vahinkojen aiheuttamiseen.

Äärioikeisto katsoo olevansa sodassa nyky-yhteiskuntaa vastaan. Sillä motivoidaan väkivalta ja vihakampanjat.

Miten sitten turvallisuuspuolella reagoida äärioikeiston toimintaan? Lyhyt checklist:

  • pitää tuntea äärioikeiston modus operandi
  • riskien tunnistaminen etukäteen
  • turvallisuussuunnittelu peliin ennenkuin joutuu kohteeksi

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Pelottaako?-artikkelisarja koottuna

Tässä näppärästi linkit jokaiseen osaan artikkelisarjaa. Jos vaikka joku haluaa tätä levittää eteenpäin tai jotain, tai jos haluaa lukea sarjan kronologisessa järjestyksessä läpi.

  1. Uhanalaisuuden kategorisointi
  2. Tuuli viestin tuo
  3. Perusasiat kuntoon
  4. Turvakiellot ja niiden hankkiminen
  5. Varautumisen viisaus
  6. Älä tee näitä virheitä
  7. Loppujen lopuksi


Pelottaako? osa 7: Loppujen lopuksi

Suurimman osan ajasta uhkauksia tulee vain jonkin aikaa, kunnes uhkailija rauhoittuu. Harvinaisia poikkeustapauksia on toki olemassa, mutta kannattaa pitää mielessä se että elämä jatkuu tavallista rataansa ennemmin tai myöhemmin.

Pelottaako?-artikkelisarjan tarkoitus on ollut antaa uhreille työkaluja ja neutraali näkemys siihen mistä on kyse ja miten voidaan välttää asiaan liittyviä riskejä. Syvällisempi tarkastelu aiheesta tulee löytymään pikaoppaasta, jonka November Security yhteistyökumppaneineen julkaisee ilmaiseksi tämän vuoden lopusta.

Aihepiiri on sen verran laaja, että näissä seitsemässä osassa saatiin lähinnä pelkkä pintaraapaisu aiheeseen. Toivon kuitenkin että näistä voi jollekulle olla hyötyä, riippumatta siitä päätyykö tämä joku asiakkaaksemme vai ei. Kaikki tapaukset ovat aina omanlaisiaan, mutta yhteneviä piirteitä löytyy aina: siksi yleispätevät työkalut tehoavat aina samalla tavalla näihin tapauksiin.

Enää ei tarvitse pelätä.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Pelottaako? osa 6: Älä tee näitä virheitä

Ongelmallisimmat tapaukset uhkausjutuissa on yleensä yksityiselämän puolelta. Julkisesta toiminnasta johtuvat uhkaukset on monesti helpompia käsitellä minun perspektiivistäni, koska niissä yleensä tehdään vain yksi virhe: ei suhtauduta oikein heti alusta alkaen. Käytännön tasolla ei siis tehdä mitään ennenkuin tapahtuu vähältä-piti-tilanne.

Yksityiselämästä johtuvien tapausten puolella taas sitten minulle monesti tulee fiilis sanoa asiakkaalle "Jos et olisi tehnyt tätä, tätä ja tätä, minun työni olisi nyt paljon helpompaa ja sinulla olisi vähemmän ongelmia."

Niinkuin tykkään sanoa, kadunmies on aina väärässä. Uhkatilanteita pitää hoitaa niin että on aina kaksi asiaa mielessä: se ettei oma toiminta lisää riskiä uhan toteutumiselle ja niin että oma oikeusturva pysyy kunnossa. Primitiivireaktioilla ei ole sijaa tässä, eikä myöskään minkäänlaisella omankädenoikeudella.

Vaikka kuinka tekisi mieli, älä tapaa uhkaajaasi vaikka hän pyytäisi sitä ihan rauhallisesti. Jos on ihan pakko tavata uhkaaja, tavatkaa julkisella paikalla ja ota ainakin kaksi todistajaa mukaan. Mieluusti vielä neutraaleja todistajia, kuten vaikka lakimies tai turvamies. Ei missään nimessä mitään kuumakalleja jotka saattavat ryhtyä huutelemaan ja tappelemaan siinä paikassa.

Jos joku ystävä, sukulainen tai työkaveri sanoo että voi vähän soitella uhkailijalle tai vastaavaa, kieltäydy. Oman oikeusturvan kannalta se ei koskaan ole hyvä tai fiksu ratkaisu, ja siitä ei ole koskaan hyötyä.

Jos joku tuttu vihjailee että saattaisi tuntea jotain moottoripyöräharrastajia joita voisi toimeksianto kiinnostaa, kieltäydy ja mieluummin vielä katkaise välit sellaiseen ihmiseen. Syytä ei varmaan erikseen tarvitse sanoa.

Äläkä mene uhkailijan pihalle huutelemaan tai vääntelemään autosta peilejä irti.

Kaikki mitä väkivallankin uhan alla tehdään, pitää tehdä lakien ja asetusten mukaisesti. "Korpilaki" ja omankädenoikeus on rikollisille. Vaikka kuinka käykin hermoille, käyttäydy asiallisesti ja niissä puitteissa kuin mitä laki sallii. Loppupeleissä sillä ratkaistaan nämä ongelmat.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Pikkujoulukausi ja huulipunat kauluksessa

Pikkujoulukauden teema meidän alallamme on yleensä uskottomuustutkimukset. Huulipuna kauluksessa paljastaa salasuhteen yleensä vain elokuvissa. Tässä pieni checklist jota voi miettiä jos epäilykset kumppanin uskollisuudesta on heränneet.

  1. Onko kumppanisi löytänyt yhtäkkiä uuden harrastuksen, johon menee useampi tunti aikaa per viikko?
  2. Onko kumppanisi löytänyt sivuduunin, joka ei tunnu kuitenkaan tuovan lisää rahaa talouteenne?
  3. Aloittiko kumppanisi yhtäkkiä liikuntaharrastuksen, vaikka aiemmin hän on ollut pelkästään penkkiurheilija?
  4. Unohtaako hän usein kaupassa käydessään jotain, ja kesken illan on pakko lähteä tunnin reissulle hakemaan kioskilta jotain?
  5. Löytyykö vaatekaapista uusia vaatteita, vaikka normaalisti sinä ostat hänelle vaatteet?
  6. Onko seksi alkanut yhtäkkiä kiinnostaa vähemmän tai enemmän?
  7. Osteleeko kumppanisi usein lahjoja "työkavereille" tai "asiakkaille"?
  8. Käyttääkö hän yhtäkkiä korua, kelloa tai solmiota jota sinä et ostanut hänelle?
  9. Alkaako tulla yhtäkkiä paljon ylitöitä tai liikematkoja, joiden aikana hän ei ole tavoitettavissa?
  10. Sanooko hän viettävänsä iltaa kavereiden kanssa vaikka aiemmin baarireissut tyttö/poikaporukassa oli harvinaisempia?
  11. Vaihtuuko hiusväri ja kampaus muodikkaampaan yhtäkkiä?
  12. Poistuuko hän huoneesta kun puhelin soi tai sulkeeko hän yhtäkkiä puhelimen kun astut huoneeseen?
  13. Löytyykö yllättäen vessan kaapista tai yöpöydän laatikosta kondomeja, vaikka olette käyttäneet muuta ehkäisyä yhdessä?
Tuossa on muutama hyvä vihje siitä että kyllä, sinua petetään. Keskimäärin, jos noista kolme tai neljä osuu kohdalleen, saattaa olla syytä epäillä kumppanin uskollisuutta. Silloin voi esimerkiksi soittaa puhelinnumeroon 045-8716440, ja kysyä minulta neuvoa.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Tietovuotoja ja jääräpäisyyttä

En tosiaankaan ole mikään tietoturvan erityisspesialisti, mutta jotain minäkin aiheesta tajuan. Viikonloppuna paljastui toistaiseksi suurin tietovuoto maamme historiassa. Paskempi juttu, 16 tuhatta nimeä vuotanut ja kukaan ei oikein tunnu tietävän jutusta mitään konkreettista vielä tässä vaiheessa. 

Paitsi Uudessa Suomessa blogaava Pekka Siikala. Normaalioloissa tässä kohtia olisi linkki Siikalan blogiin, mutta nyt ei ole. Nimittäin syystä tai toisesta Siikala ei usko että tuollaisilla tietomurroilla olisi mitään merkitystä, joten Siikala pisti sitten blogissaan levitykseen omat henkilötietonsa. Eipä siinä mitään, kyllähän niitä saa itse levittää jos haluaa. 

Siikalan mukaan logiikka menee niin, että kyllä henkilötiedot saa selville jos haluaa ja rikollisilla on keinonsa. Tottahan tuokin on, mutta yhtä typerä ajatus se on kuin vanha hokema "lukot on rehellisiä ihmisiä varten". Keskimäärin ketään ei kiinnosta erikseen lähteä selvittelemään jonkun Aarni Avensiksen tai Taina Talbotin henkilötietoja. Henkilötietoja nyysivät rikolliset vievät just ne henkilötiedot jota helposti saa hankittua. Samalla tavalla kuin murtovaras menee siihen asuntoon johon on helpointa mennä.

Siksi: älkää pistäkö sitä henkilötunnusta julkiseen levitykseen. 

perjantai 4. marraskuuta 2011

Lehdistötiedote 4.11. 2011

November Security & Investigations Oy aloittaa yhteistyön Barbwire Oy:n kanssa.

Barbwire Oy on tunnettu yksityisestä turvakodistaan ja turvamiespalveluistaan. November Security & Investigations keskittyy tuottamaan yksityisetsiväpalveluita sekä turvallisuuspalveluilta yksityishenkilöille ja pk-yrityksille.

Uusi yhteistyö lisää November Securityn valmiuksia tarjota toimivia täsmäratkaisuja tilanteisiin jossa asiakas kokee väkivallan uhkaa.

Lisätietoja:

Operatiivinen johtaja Jussi Marttila, p. 045- 871 6640
jussi.marttila@november.fi