Tällainen artikkeli tuli muutama päivä sitten vastaan. En voi täysin sanoa jakavani toimitusjohtaja Timo Rasimuksen huolta aiheesta, koska ylipäätään järjestäytyneen rikollisuuden luoma uhkakuva on jäänyt jatkuvasti paljon jälkeen siitä mitä julkisuudessa on puhuttu.
Kysäisin K&T-Turvatalot Oy:n Jarkko Tikkaselta että mitä mieltä hän on aiheesta. Tiivistettynä, tuosta näkyy ensisijaisesti se että turva-alalla halutaan lisätä valvontaa että saataisiin kilpailu vähenemään. Lisäksi siitä paistaa läpi se että ylipäätään alalle on hankala saada osaavaa väkeä ja että yritysten tietoturvallisuus on mitä on. Ja turvasuojaajakorttihan on jo olemassa, mikä asennustyötä tekevällä pitää olla.
Olisin samaa mieltä. Jos valtion pitäisi lisätä valvontaa turvallisuusalalla, erityisesti kun puhutaan lukko-, hälytin- ja kameralaiteasennuksista, niin ensisijaisestihan se tarkoittaa sitä että liikkeet eivät itse siihen kykene syystä tai toisesta. Lisäksi voisi kuvitella että ongelmat keskittyisi nykyisellään pienempiin yrityksiin jotka ylipäätään harvemmin tekevät töitä kriittisemmissä kohteissa, muun muassa sertifiointisyistä johtuen.
Tietooni ei ole tullut yhtään sellaista tapausta tähän mennessä että järjestäytynyt rikollisuus olisi ylipäätään yrittänyt soluttautua turvallisuusalan yrityksiin sen suuremmin, mitä nyt järjestyksenvalvontapuolella sitä esiintyy ajoittain. Käytännössä kaikki turvallisuusongelmat jotka ovat alan liikkeiden valvonnan puutteesta johtuneet ovat ilmenneet itse asiassa yrityksissä joilla on hallussaan pääsy asiakkaiden tiloihin tai yksityisasuntoihin, eli huoltoyhtiöt. Silloinkin on aina ollut kysymys yksittäisistä rikollisista, ei mistään järjestelmällisestä toiminnasta.
Mikään valtion harjoittama valvonta tai lupaprosessi ei paranna tilannetta yhtään jollei yritykset itse hoida omavalvontaa kuntoon.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yritysturvallisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yritysturvallisuus. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Turvallisuuspäällikköasiaa, lyhyesti
Tsekkailin tässä aikani kuluksi että yksi luetuimmista bloggauksista on tämä lyhyt juttu turvallisuuspäälliköistä ja niiden tarpeesta. Se on mielestäni jossain määrin kiehtovaa, että turvallisuuspäälliköistä haetaan jatkuvasti tietoa, liekö se sitten seksikäs titteli tai jotain.
Mutta: jos nimenomaan haet turvallisuuspäällikköaiheista tietoa täältä. kerro ihmeessä että mikä askarruttaa. Saatan vastata joskus kommentilla tai joskus ihan uudella blogauksella.
Mutta: jos nimenomaan haet turvallisuuspäällikköaiheista tietoa täältä. kerro ihmeessä että mikä askarruttaa. Saatan vastata joskus kommentilla tai joskus ihan uudella blogauksella.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Rosvoja raksalla
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kuparirosvo_vie_usein_muutakin_kuin_metallia/
Tavallisin kuparivarkaus sattuu rakennustyömaalla. Pitkäkyntiset nappaavat mukaansa usein kuparilastin, joka on valmiiksi kasassa esimerkiksi lavalla. On huomattavasti harvinaisempaa, että kuparia puretaan rakennuksesta tai työmaalta, jossa se on jo asennettu paikoilleen.
Olen tästä aiemminkin kirjoittanut mutta aihe tuntuisi olevan taas pinnalla joten miksei kirjoittaa uudestaan. Miksi näitä varkauksia tapahtuu? Paitsi että maailma nyt yleensä on melko paha paikka, niin pääsyynä pitäisin sitä että rakennusalalla ei ole panostettu turvallisuuteen oikealla tavalla.
Rakennusalalle tarjotaan etupäässä teknisiä ratkaisuja jotka on kalliita ja suurimman osan ajasta erittäin tehottomasti käytettyjä. Vartiointipalveluita hankitaan tietämättä että mitä sillä saadaan aikaan. Rahaa pitää tietty käyttää, mutta järkevästi ja suhteessa siihen todelliseen tappioon.
Todellinen tappio on hankalasti laskettavissa koska se summa ei ole nimittäin välittömästi näkyvä. Vaikka kuparia tai muuta tavaraa häipyisikin vajaan tonnin edestä, se voi hidastaa töitä ja aiheuttaa tappioita sitä kautta. Hommat seisoo niin kauan kunnes saadaan korvaavaa materiaalia tilalle, äijien palkka juoksee silti, asiakas saattaa myöhästymisen seurauksena olla oikeutettu korvauksiin, ja niin edespäin. Parhaimmillaan se tonnin materiaalihävikki muuttuu kymppitonnien tappioiksi. Jos proggis on tarpeeksi iso, voidaan puhua vielä isommista summista. Kaikki riippuu siitä, että miten kriittinen menetetty tavara on ja miten nopeasti sen tilalle saadaan jotain korvaavaa. Joten lähdetäänpäs ratkaisemaan ongelmaa.
Siitä voi olla aika varma että tämänkaltaiset uutiset saa kauppalopot liikkeelle. Jokaisella on tarjota uusi huipputekninen ratkaisu probleemaan. Jos minä olisin rakennusalan yrittäjä, heittäisin jätkät ulos toimistostani samantien. Pelkällä tekniikalla ei ratkaista tällaisia ongelmia. Jos taas rakennusalan yrittäjä soittaa minulle, niin minä en yritä myydä jotain vanhaa hälytinlaitteistoa joka kerää pölyä nurkissani tai halpatuotuja kameravalvontalaitteita. Minä uskon siihen, että tämä on enemmänkin sellainen ongelma, joka ratkaistaan asiantuntemuksella.
Analysoidaan tarkasti se miten tavaraa lähtee. Tehdään menetelmä hävikin tilastoimiseksi, mikä on ensiarvoisen tärkeää, koska jollei tiedä mitä on hukassa, niin miten seurata hävikkiä ylipäätään. Selvitetään alihankkijoiden luotettavuus ja pistetään muutama kaveri tutkimaan meininkiä rakennustyömaalla vaivihkaa. Näillä eväillä saadaan rakennettua sellainen ratkaisu, että hävikki saadaan painettua minimiin. Samalla voidaan vaikka pistää dekkari varastetun tavaran perään ja saada syyllisiä kiinnikin.
Miksi tehdä näin iso työ sen jälkeen kun vahinko on jo tapahtunut?
Se on yksinkertainen juttu. Se mistä helpolla on kerran saatu, sieltä tulee jatkossakin lähtemään. Toisin kuin vähittäiskaupassa, tieto hyvästä asiakaspalvelusta leviää tehokkaasti rosvojen keskuudessa. Sillä että tehdään työmaasta oikeasti hankala kohde ja otetaan tekijöitä kiinnikin, saadaan luotua uskottava pelote minkä jälkeen sinne ei enää yritetä tulla. Konna kun valitsee aina helpoimman kohteen.
Tavallisin kuparivarkaus sattuu rakennustyömaalla. Pitkäkyntiset nappaavat mukaansa usein kuparilastin, joka on valmiiksi kasassa esimerkiksi lavalla. On huomattavasti harvinaisempaa, että kuparia puretaan rakennuksesta tai työmaalta, jossa se on jo asennettu paikoilleen.
Olen tästä aiemminkin kirjoittanut mutta aihe tuntuisi olevan taas pinnalla joten miksei kirjoittaa uudestaan. Miksi näitä varkauksia tapahtuu? Paitsi että maailma nyt yleensä on melko paha paikka, niin pääsyynä pitäisin sitä että rakennusalalla ei ole panostettu turvallisuuteen oikealla tavalla.
Rakennusalalle tarjotaan etupäässä teknisiä ratkaisuja jotka on kalliita ja suurimman osan ajasta erittäin tehottomasti käytettyjä. Vartiointipalveluita hankitaan tietämättä että mitä sillä saadaan aikaan. Rahaa pitää tietty käyttää, mutta järkevästi ja suhteessa siihen todelliseen tappioon.
Todellinen tappio on hankalasti laskettavissa koska se summa ei ole nimittäin välittömästi näkyvä. Vaikka kuparia tai muuta tavaraa häipyisikin vajaan tonnin edestä, se voi hidastaa töitä ja aiheuttaa tappioita sitä kautta. Hommat seisoo niin kauan kunnes saadaan korvaavaa materiaalia tilalle, äijien palkka juoksee silti, asiakas saattaa myöhästymisen seurauksena olla oikeutettu korvauksiin, ja niin edespäin. Parhaimmillaan se tonnin materiaalihävikki muuttuu kymppitonnien tappioiksi. Jos proggis on tarpeeksi iso, voidaan puhua vielä isommista summista. Kaikki riippuu siitä, että miten kriittinen menetetty tavara on ja miten nopeasti sen tilalle saadaan jotain korvaavaa. Joten lähdetäänpäs ratkaisemaan ongelmaa.
Siitä voi olla aika varma että tämänkaltaiset uutiset saa kauppalopot liikkeelle. Jokaisella on tarjota uusi huipputekninen ratkaisu probleemaan. Jos minä olisin rakennusalan yrittäjä, heittäisin jätkät ulos toimistostani samantien. Pelkällä tekniikalla ei ratkaista tällaisia ongelmia. Jos taas rakennusalan yrittäjä soittaa minulle, niin minä en yritä myydä jotain vanhaa hälytinlaitteistoa joka kerää pölyä nurkissani tai halpatuotuja kameravalvontalaitteita. Minä uskon siihen, että tämä on enemmänkin sellainen ongelma, joka ratkaistaan asiantuntemuksella.
Analysoidaan tarkasti se miten tavaraa lähtee. Tehdään menetelmä hävikin tilastoimiseksi, mikä on ensiarvoisen tärkeää, koska jollei tiedä mitä on hukassa, niin miten seurata hävikkiä ylipäätään. Selvitetään alihankkijoiden luotettavuus ja pistetään muutama kaveri tutkimaan meininkiä rakennustyömaalla vaivihkaa. Näillä eväillä saadaan rakennettua sellainen ratkaisu, että hävikki saadaan painettua minimiin. Samalla voidaan vaikka pistää dekkari varastetun tavaran perään ja saada syyllisiä kiinnikin.
Miksi tehdä näin iso työ sen jälkeen kun vahinko on jo tapahtunut?
Se on yksinkertainen juttu. Se mistä helpolla on kerran saatu, sieltä tulee jatkossakin lähtemään. Toisin kuin vähittäiskaupassa, tieto hyvästä asiakaspalvelusta leviää tehokkaasti rosvojen keskuudessa. Sillä että tehdään työmaasta oikeasti hankala kohde ja otetaan tekijöitä kiinnikin, saadaan luotua uskottava pelote minkä jälkeen sinne ei enää yritetä tulla. Konna kun valitsee aina helpoimman kohteen.
torstai 29. syyskuuta 2011
Miksi palkata turvallisuuspäällikkö?
Oletetaan että sinä, lukija, pyörität keskikokoista suomalaista yritystä, vaikkapa konepajaa joka tekee Valtion Rautateille vetureihin vaihteistoja. Sitten tapahtuu murto toimitiloihin. Lähtee työkalua, CNC-laite ja kahvikassa. Ovi on mäsänä ja rikotusta ikkunasta puskee vettä sisään.
Ottaa päähän? No varmasti. Vaikka suora rahallinen menetys ei loppujen lopuksi ole kauhean paha, koska vakuutukset oli sentään kunnossa, niin hommat seisoo niiltä osin kuin koneita ja työkaluja puuttuu. Lisäksi tietty pitää hankkia korvaavat vehkeet että äijät pääsee vääntämään duuniakin. Ja sitä välttämättä vakuutukset ei sitten korvaakaan, ja taas ottaa päähän ja Rennietä kuluu kun vuosituloksessa onkin yhtäkkiä melkomoinen lovi.
Päätetään että nyt panostetaan sitten turvallisuuteen ettei uudestaan tarvitse roudata toimitusjohtajaa vatsahaavahoitoon. Turvallisuusasiat on tietty monimutkaisia ja ei se ole toimitusjohtajalle mielekästä tai tuottavaa (turvallisuushan ei koskaan tuota mitään, mutta tappioita sillä ehkäistään) työtä tehdä joten palkataan turvallisuuspäällikkö. Onko tämä hyvä idea?
No ei ole. Joskus se voi olla, mutta keskikokoinen yritys tarvitsee turvallisuuspäällikköä yhtä paljon kuin nuorallatanssija vatsakatarria. Suurimmassa osissa yrityksiä kohtuullinen turvallisuustaso voidaan saavuttaa sillä että pistetään noin viikosta kuukauteen työaikaa siihen. Joskus jopa vähemmän, itsehän pyrimme hoitamaan esimerkiksi turvallisuusauditoinnin kahdella, maksimissaan kolmella asiakaskäynnillä. Suurimman osan ajasta se riittää.
Eli kannattaako palkata jotakuta hoitamaan turvallisuusasioita täyspäiväisesti, jos se sitten tekee vuodessa kuukauden verran töitä ja lopun aikaa juo kahvia, lukee iltapäivälehtiä ja surffaa netissä? Ei. Mielummin soittaa vaikka meille ja saa sitten kaiken kerralla kuntoon.
Toinen manööveri jota ei kannata tehdä on se että fiilispohjalta lisää nykyisessä organisaatiossa työskentelevälle vastuun turvallisuusasioista. Ensinnäkin se syö työntekijän varsinaisen työn tekoon käyttämää aikaa ja harvemmin organisaatiosta löytyy ketään jolla olisi erityisen kattavaa turvallisuusosaamista. Joskus toki, mutta harvoin.
Turvallisuusauditointi- ja turvallisuussuunnittelupalveluiden lisäksi meiltä saa Hoitotakuu-palvelun. Hoitotakuu-palvelu tarkoittaa sitä että asiakas ulkoistaa meille pitkäjänteisen turvallisuustyön. Yrityksesi koosta riippuen, palvelun hinta lähtee summasta 700 euroa + alv. Pienelle yritykselle tämä on hyvä ja kilpailukykyinen tapa saada hyvä turvallisuustaso aikaan järkevällä investoinnilla. Ellei muuten, niin omaa työaikaa ja hermoja säästyy. Keskisuurelle yritykselle tämä on järkevä tapa päästä eroon yhdestä suurimman osan aikaa hyödyttömästä työntekijästä jonka ydintehtävä on kahvin ryystäminen. Yli kahdensadan työntekijän firmassa taas omalla turvallisuuspäälliköllä jo tekeekin jotain, mutta meillä on kyllä silloinkin osaamista ja palvelua tarjottavaksi. Ellei muuten, niin voimme etsiä teille vakituisen turvallisuuspäällikön.
Älä palkkaa turvallisuuspäällikköä, palkkaa meidät.
-Jussi Marttila
Ottaa päähän? No varmasti. Vaikka suora rahallinen menetys ei loppujen lopuksi ole kauhean paha, koska vakuutukset oli sentään kunnossa, niin hommat seisoo niiltä osin kuin koneita ja työkaluja puuttuu. Lisäksi tietty pitää hankkia korvaavat vehkeet että äijät pääsee vääntämään duuniakin. Ja sitä välttämättä vakuutukset ei sitten korvaakaan, ja taas ottaa päähän ja Rennietä kuluu kun vuosituloksessa onkin yhtäkkiä melkomoinen lovi.
Päätetään että nyt panostetaan sitten turvallisuuteen ettei uudestaan tarvitse roudata toimitusjohtajaa vatsahaavahoitoon. Turvallisuusasiat on tietty monimutkaisia ja ei se ole toimitusjohtajalle mielekästä tai tuottavaa (turvallisuushan ei koskaan tuota mitään, mutta tappioita sillä ehkäistään) työtä tehdä joten palkataan turvallisuuspäällikkö. Onko tämä hyvä idea?
No ei ole. Joskus se voi olla, mutta keskikokoinen yritys tarvitsee turvallisuuspäällikköä yhtä paljon kuin nuorallatanssija vatsakatarria. Suurimmassa osissa yrityksiä kohtuullinen turvallisuustaso voidaan saavuttaa sillä että pistetään noin viikosta kuukauteen työaikaa siihen. Joskus jopa vähemmän, itsehän pyrimme hoitamaan esimerkiksi turvallisuusauditoinnin kahdella, maksimissaan kolmella asiakaskäynnillä. Suurimman osan ajasta se riittää.
Eli kannattaako palkata jotakuta hoitamaan turvallisuusasioita täyspäiväisesti, jos se sitten tekee vuodessa kuukauden verran töitä ja lopun aikaa juo kahvia, lukee iltapäivälehtiä ja surffaa netissä? Ei. Mielummin soittaa vaikka meille ja saa sitten kaiken kerralla kuntoon.
Toinen manööveri jota ei kannata tehdä on se että fiilispohjalta lisää nykyisessä organisaatiossa työskentelevälle vastuun turvallisuusasioista. Ensinnäkin se syö työntekijän varsinaisen työn tekoon käyttämää aikaa ja harvemmin organisaatiosta löytyy ketään jolla olisi erityisen kattavaa turvallisuusosaamista. Joskus toki, mutta harvoin.
Turvallisuusauditointi- ja turvallisuussuunnittelupalveluiden lisäksi meiltä saa Hoitotakuu-palvelun. Hoitotakuu-palvelu tarkoittaa sitä että asiakas ulkoistaa meille pitkäjänteisen turvallisuustyön. Yrityksesi koosta riippuen, palvelun hinta lähtee summasta 700 euroa + alv. Pienelle yritykselle tämä on hyvä ja kilpailukykyinen tapa saada hyvä turvallisuustaso aikaan järkevällä investoinnilla. Ellei muuten, niin omaa työaikaa ja hermoja säästyy. Keskisuurelle yritykselle tämä on järkevä tapa päästä eroon yhdestä suurimman osan aikaa hyödyttömästä työntekijästä jonka ydintehtävä on kahvin ryystäminen. Yli kahdensadan työntekijän firmassa taas omalla turvallisuuspäälliköllä jo tekeekin jotain, mutta meillä on kyllä silloinkin osaamista ja palvelua tarjottavaksi. Ellei muuten, niin voimme etsiä teille vakituisen turvallisuuspäällikön.
Älä palkkaa turvallisuuspäällikköä, palkkaa meidät.
-Jussi Marttila
tiistai 20. syyskuuta 2011
Mikä ihmeen turvallisuusauditointi?
Päätuotteemme yritysten turvallisuustarpeisiin on turvallisuusauditointi.
Mikä on turvallisuusauditointi? Se on yleensä seuraava kysymys ja siihen on onneksi kohtuullisen yksinkertainen vastaus.
Turvallisuusauditointi on lyhyesti sanottuna selvitys ja arvio yrityksen turvallisuustasosta. Käytännön tasolla me selvitämme asiakkaalle pinon teknistä tietoa, jonka esiinkaivaminen on paitsi tylsää, niin myös äärimmäisen työlästä. Jos esitän vaikka sellaisen kysymyksen, että onko yrityksellänne Finanssialan keskusliiton vaatimuksien mukaisesti tehdyt rakenteelliset suojaukset toimitiloissa, niin ei varmaan kuulosta sellaiselta kysymykseltä mihin välttämättä haluaisi itse lähteä etsimään vastausta. Ja tämä ei ole syytös, en minäkään lähtisi ellei minulle siitä maksettaisi. Toimitusjohtajakin sanoo pahasti, jos ei tee osoitettuja töitä.
Toinen asia, joka yleensä tulee esille, on vartiointi: Onko sitä? Miten se on toteutettu? Riittääkö vartiointiratkaisu vai onko siihen jopa panostettu turhan paljon rahaa?
Entäpä sitten rikosilmaisinlaitteisto eli kansankielellä hälytinlaitteisto? Toimiiko se? Onko siinä puutteita? Kenelle hälytys lähtee? Onko paloilmaisimet kytketty hälytinkeskukseen?
Ja paloturvallisuuttakin pitää katsoa, hätäpoistumistiet myös ja henkilökunnan koulutus turvallisuusasioissa ja...
Itse asiassa tätä kirjoittaessa käy mielessä että pitäisi varmaan nostaa palvelun hintaa, koska 400 euroa + alv on aika vähän loppujen lopuksi siihen työmäärään nähden, mikä tässä pahimmillaan on edessä.
Se, mitä asiakkaalle turvallisuusauditoinnista jää käteen, on selvitys siitä, että millä tasolla kaikki yllämainittu on. Tärkein osa palvelusta on kuitenkin se, mikä ei jää käteen: aika, jonka asiakas säästää näistä toimenpiteistä. Vaikka turvallisuusala nyt ei ole tosiaankaan rakettitiedettä, teoreettista fysiikkaa tai diskurssianalyysiä Michel Foucaultin hengessä, nämä asiat on kuitenkin sellaisia, joissa asiantuntija voi tehdä vuorokaudessa sen, mitä itse ei tekisi edes viikossa. Ja tämäkään ei ole syytös, koska esim. Finanssialan keskusliiton ohjeiden läpikahlaaminen ja soveltaminen on nyt vaan aikamoista tervanjuontia, jollei ole tiettyä etukäteistietoa niiden logiikasta.
Mikä hyöty sitten turvallisuusauditoinnista on? Itse asiassa: siitä ei ole tasan mitään hyötyä. Kyllähän tiedetään, että mikä tahansa auditointi yleensä tarkoittaa vain, että hyllyyn laitetaan uusi mappi, jota kukaan ei enää ikinä avaa, ja joskus kymmenen vuoden päästä talonmies tai vahtimestari polttaa sen muiden roskien ohella lämmityskattilassa.
Turvallisuusauditointi onkin hyödyllinen ainoastaan silloin, kun se yhdistetään käytännön toimenpiteisiin. Se on työkalu, jonka avulla suunnitella muuta turvallisuustyötä järkevällä tavalla. Siten siitä saadaan tosissaan rahallista hyötyä irti, koska hyvä suunnittelu- ja selvitystyö säästää paljon aikaa ja rahaa pelkästään jo siksikin, että sitten ei lipevä myyntimies voi myydä ratkaisuja, joita ei oikeasti tarvita. Itsehän en ole lipevä myyntimies – lähinnä vastentahtoinen myyntimies.
-Jussi Marttila
Mikä on turvallisuusauditointi? Se on yleensä seuraava kysymys ja siihen on onneksi kohtuullisen yksinkertainen vastaus.
Turvallisuusauditointi on lyhyesti sanottuna selvitys ja arvio yrityksen turvallisuustasosta. Käytännön tasolla me selvitämme asiakkaalle pinon teknistä tietoa, jonka esiinkaivaminen on paitsi tylsää, niin myös äärimmäisen työlästä. Jos esitän vaikka sellaisen kysymyksen, että onko yrityksellänne Finanssialan keskusliiton vaatimuksien mukaisesti tehdyt rakenteelliset suojaukset toimitiloissa, niin ei varmaan kuulosta sellaiselta kysymykseltä mihin välttämättä haluaisi itse lähteä etsimään vastausta. Ja tämä ei ole syytös, en minäkään lähtisi ellei minulle siitä maksettaisi. Toimitusjohtajakin sanoo pahasti, jos ei tee osoitettuja töitä.
Toinen asia, joka yleensä tulee esille, on vartiointi: Onko sitä? Miten se on toteutettu? Riittääkö vartiointiratkaisu vai onko siihen jopa panostettu turhan paljon rahaa?
Entäpä sitten rikosilmaisinlaitteisto eli kansankielellä hälytinlaitteisto? Toimiiko se? Onko siinä puutteita? Kenelle hälytys lähtee? Onko paloilmaisimet kytketty hälytinkeskukseen?
Ja paloturvallisuuttakin pitää katsoa, hätäpoistumistiet myös ja henkilökunnan koulutus turvallisuusasioissa ja...
Itse asiassa tätä kirjoittaessa käy mielessä että pitäisi varmaan nostaa palvelun hintaa, koska 400 euroa + alv on aika vähän loppujen lopuksi siihen työmäärään nähden, mikä tässä pahimmillaan on edessä.
Se, mitä asiakkaalle turvallisuusauditoinnista jää käteen, on selvitys siitä, että millä tasolla kaikki yllämainittu on. Tärkein osa palvelusta on kuitenkin se, mikä ei jää käteen: aika, jonka asiakas säästää näistä toimenpiteistä. Vaikka turvallisuusala nyt ei ole tosiaankaan rakettitiedettä, teoreettista fysiikkaa tai diskurssianalyysiä Michel Foucaultin hengessä, nämä asiat on kuitenkin sellaisia, joissa asiantuntija voi tehdä vuorokaudessa sen, mitä itse ei tekisi edes viikossa. Ja tämäkään ei ole syytös, koska esim. Finanssialan keskusliiton ohjeiden läpikahlaaminen ja soveltaminen on nyt vaan aikamoista tervanjuontia, jollei ole tiettyä etukäteistietoa niiden logiikasta.
Mikä hyöty sitten turvallisuusauditoinnista on? Itse asiassa: siitä ei ole tasan mitään hyötyä. Kyllähän tiedetään, että mikä tahansa auditointi yleensä tarkoittaa vain, että hyllyyn laitetaan uusi mappi, jota kukaan ei enää ikinä avaa, ja joskus kymmenen vuoden päästä talonmies tai vahtimestari polttaa sen muiden roskien ohella lämmityskattilassa.
Turvallisuusauditointi onkin hyödyllinen ainoastaan silloin, kun se yhdistetään käytännön toimenpiteisiin. Se on työkalu, jonka avulla suunnitella muuta turvallisuustyötä järkevällä tavalla. Siten siitä saadaan tosissaan rahallista hyötyä irti, koska hyvä suunnittelu- ja selvitystyö säästää paljon aikaa ja rahaa pelkästään jo siksikin, että sitten ei lipevä myyntimies voi myydä ratkaisuja, joita ei oikeasti tarvita. Itsehän en ole lipevä myyntimies – lähinnä vastentahtoinen myyntimies.
-Jussi Marttila
maanantai 12. syyskuuta 2011
Tavaraa hukassa? Me hoidamme sen takaisin.
Tavaraa häviää työmailta kymmenien tuhansien eurojen edestä.
Taloussanomat kirjoittaa:
Rakennustyömaa seisoi monta kuukautta, kun laattalasti hävisi matkalla. Jälkeäkään ei jäänyt. Toisesta paikasta vietiin parketit ja kolmannesta työkoneet. Tavaroiden katoamisesta rakennustyömailta on tullut aiempaa piinaavampi ongelma, mikä viivästyttää jo rakennusten valmistumista. Osa tarvikkeista varastetaan työmailta ja osa katoaa kuljetuksissa.
Rakennusyrittäjä: mikset palkkaisi meitä selvittämään minne materiaalit hävisivät? Ja mikset palkkaisi meitä suunnittelemaan että miten jatkossa hävikki minimoidaan?
-Jussi Marttila
P.S. Minut saa kiinni numerosta 0458716440. Soita.
Taloussanomat kirjoittaa:
Rakennustyömaa seisoi monta kuukautta, kun laattalasti hävisi matkalla. Jälkeäkään ei jäänyt. Toisesta paikasta vietiin parketit ja kolmannesta työkoneet. Tavaroiden katoamisesta rakennustyömailta on tullut aiempaa piinaavampi ongelma, mikä viivästyttää jo rakennusten valmistumista. Osa tarvikkeista varastetaan työmailta ja osa katoaa kuljetuksissa.
Rakennusyrittäjä: mikset palkkaisi meitä selvittämään minne materiaalit hävisivät? Ja mikset palkkaisi meitä suunnittelemaan että miten jatkossa hävikki minimoidaan?
-Jussi Marttila
P.S. Minut saa kiinni numerosta 0458716440. Soita.
perjantai 26. elokuuta 2011
Piirivartiointi: palvelu josta aika on jättänyt
Hälytysvartioinnin ( = ikkuna kilahtaa rikki yössä, hälytys lähtee ja vartija suhaa paikalle kieli vyön alla) ohella varmaankin yleisin vartiointipalvelu, jota yrityspuolelle myydään, on piirivartiointi.
Tiivistettynä se tarkoittaa, että vartija käy kohteessa jollain aikavälillä, kävelee siellä sovitun kierroksen tai istuu autossaan toteamassa, että kyllä se halli on vielä siinä paikallaan metsänreunassa. Tähän panostetaan yllättävän paljon huolimatta siitä, että piirivartiointi on aika pitkälti turhaa nykyään. Vielä joskus kahdeksankymmentäluvulla oli ihan yleistä, että esimerkiksi teollisuuslaitoksessa oli öisin paikalla vartija, joka teki tarkastuskierroksia öisin tikkikellon määräämään tahtiin. Nykyään yövartijan korvaa opiskelijajannu pikkuautossa ja tikkikellon viivakoodilukija. Jos olette ikinä ihmetelleet niitä viivakooditarroja, joissa on vartiointiliikkeen logo, ne ovat olemassa juuri tätä tarkoitusta varten.
Se, mikä tuossa touhussa niin sanotusti kusee on, että vartiointiliike haluaa tietenkin mahdollisimman suuren määrän rahaa siitä opiskelijajannusta irti. Eli myydään sama palvelu niin moneen kohteeseen kuin vain kehdataan, ja vielä siten että piirivartija myös vastaa kohteista tuleviin hälytyksiin.
Arvatkaa huviksenne, tehdäänkö niitä kierroksia ollenkaan, jos parikin hälytystä sattuu samalla yölle? No ei tehdä, koska hälytykset menevät aina kierroksien edelle tärkeysjärjestyksessä.
Rehellisyyden nimissä pitää kyllä mainita sekin että hyvällä tuurilla piiri on myyty niin täyteen, että kierroksia ei ehditä tehdä ilman hälytyksiäkään. Ja tässä taas sitten toimii se turvallisuusalan musta laatikko: jos ei tule ongelmia, ei asiakas ikinä huomaa sitä että maksaa tyhjästä. Luonnollisesti, jos asiakas valittaa niin asiakas saattaa saada liikkeeltä hyvitystä, mutta toimintamallit eivät tietenkään vaihdu. Ja miksi vaihtuisivat? Keskimääräisellä pk-yrittäjällä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia lähteä laajemmin selvittämään, mitä vartiointiliike oikeastaan puuhaa.
Jos minulta kysytään, lähestymistapoja tuon vyyhdin purkamiseksi on kaksi.
1: Hankkiudutaan kokonaan eroon piirivartioinnista, korvataan se hälytysvartioinnilla ja ajanmukaisella rikosilmaisinlaitteistolla. Rikosilmaisinlaitteisto kannattaa joka tapauksessa hankkia, ihan vaan siksi, että saa vakuutuksista jonkun prosentin pois. Lisäksi toimivat hälyttimet ovat ympärivuorokautisesti läsnäolevan vartiointihenkilöstön jälkeen paras suoja kenelle tahansa. Useimmissa tapauksissa tämä on paras lähestymistapa.
2: Piirivartiointi ostetaan sillä periaatteella, että oikeasti tarkkaillaan sen toteutumista ja vartiointiliikkeelle tehdään selväksi, että turvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, joten heidänkin toimintaansa valvotaan. Tämä on parempi vaihtoehto silloin, jos pelkkä laitteisto ei riitä tilojen turvaamiseksi. Esimerkkinä vaikkapa isompi teollisuuslaitos, jossa on useita rakennuksia, hankala sijainti ja/tai laaja alue.
Perusasiakkaalle kuitenkin hälytysvartiointi on se paras vaihtoehto, mikä kannattaa pitää mielessä kun vartiointiliikkeen kaupparatsu soittaa ovikelloa.
Niin: ja miksi palvelusta on aika jättänyt? Siksi, että konsepti on keksitty sellaisena maailmanaikana, kun ei vielä ollut nykyaikaisia hälytinlaitteita ja valvonta oli hankalampaa. Yleensä suosittelen ihmistä laitteiden tilalle, mutta tässä tapauksessa laitteet nyt vaan hoitavat hommansa paljon paremmin kuin opiskelijajannu, joka suhaa paikalle kerran yössä viideksi minuutiksi. Jos suhaa.
-Jussi Marttila
Tiivistettynä se tarkoittaa, että vartija käy kohteessa jollain aikavälillä, kävelee siellä sovitun kierroksen tai istuu autossaan toteamassa, että kyllä se halli on vielä siinä paikallaan metsänreunassa. Tähän panostetaan yllättävän paljon huolimatta siitä, että piirivartiointi on aika pitkälti turhaa nykyään. Vielä joskus kahdeksankymmentäluvulla oli ihan yleistä, että esimerkiksi teollisuuslaitoksessa oli öisin paikalla vartija, joka teki tarkastuskierroksia öisin tikkikellon määräämään tahtiin. Nykyään yövartijan korvaa opiskelijajannu pikkuautossa ja tikkikellon viivakoodilukija. Jos olette ikinä ihmetelleet niitä viivakooditarroja, joissa on vartiointiliikkeen logo, ne ovat olemassa juuri tätä tarkoitusta varten.
Se, mikä tuossa touhussa niin sanotusti kusee on, että vartiointiliike haluaa tietenkin mahdollisimman suuren määrän rahaa siitä opiskelijajannusta irti. Eli myydään sama palvelu niin moneen kohteeseen kuin vain kehdataan, ja vielä siten että piirivartija myös vastaa kohteista tuleviin hälytyksiin.
Arvatkaa huviksenne, tehdäänkö niitä kierroksia ollenkaan, jos parikin hälytystä sattuu samalla yölle? No ei tehdä, koska hälytykset menevät aina kierroksien edelle tärkeysjärjestyksessä.
Rehellisyyden nimissä pitää kyllä mainita sekin että hyvällä tuurilla piiri on myyty niin täyteen, että kierroksia ei ehditä tehdä ilman hälytyksiäkään. Ja tässä taas sitten toimii se turvallisuusalan musta laatikko: jos ei tule ongelmia, ei asiakas ikinä huomaa sitä että maksaa tyhjästä. Luonnollisesti, jos asiakas valittaa niin asiakas saattaa saada liikkeeltä hyvitystä, mutta toimintamallit eivät tietenkään vaihdu. Ja miksi vaihtuisivat? Keskimääräisellä pk-yrittäjällä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia lähteä laajemmin selvittämään, mitä vartiointiliike oikeastaan puuhaa.
Jos minulta kysytään, lähestymistapoja tuon vyyhdin purkamiseksi on kaksi.
1: Hankkiudutaan kokonaan eroon piirivartioinnista, korvataan se hälytysvartioinnilla ja ajanmukaisella rikosilmaisinlaitteistolla. Rikosilmaisinlaitteisto kannattaa joka tapauksessa hankkia, ihan vaan siksi, että saa vakuutuksista jonkun prosentin pois. Lisäksi toimivat hälyttimet ovat ympärivuorokautisesti läsnäolevan vartiointihenkilöstön jälkeen paras suoja kenelle tahansa. Useimmissa tapauksissa tämä on paras lähestymistapa.
2: Piirivartiointi ostetaan sillä periaatteella, että oikeasti tarkkaillaan sen toteutumista ja vartiointiliikkeelle tehdään selväksi, että turvallisuuteen suhtaudutaan vakavasti, joten heidänkin toimintaansa valvotaan. Tämä on parempi vaihtoehto silloin, jos pelkkä laitteisto ei riitä tilojen turvaamiseksi. Esimerkkinä vaikkapa isompi teollisuuslaitos, jossa on useita rakennuksia, hankala sijainti ja/tai laaja alue.
Perusasiakkaalle kuitenkin hälytysvartiointi on se paras vaihtoehto, mikä kannattaa pitää mielessä kun vartiointiliikkeen kaupparatsu soittaa ovikelloa.
Niin: ja miksi palvelusta on aika jättänyt? Siksi, että konsepti on keksitty sellaisena maailmanaikana, kun ei vielä ollut nykyaikaisia hälytinlaitteita ja valvonta oli hankalampaa. Yleensä suosittelen ihmistä laitteiden tilalle, mutta tässä tapauksessa laitteet nyt vaan hoitavat hommansa paljon paremmin kuin opiskelijajannu, joka suhaa paikalle kerran yössä viideksi minuutiksi. Jos suhaa.
-Jussi Marttila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)