Tällainen artikkeli tuli muutama päivä sitten vastaan. En voi täysin sanoa jakavani toimitusjohtaja Timo Rasimuksen huolta aiheesta, koska ylipäätään järjestäytyneen rikollisuuden luoma uhkakuva on jäänyt jatkuvasti paljon jälkeen siitä mitä julkisuudessa on puhuttu.
Kysäisin K&T-Turvatalot Oy:n Jarkko Tikkaselta että mitä mieltä hän on aiheesta. Tiivistettynä, tuosta näkyy ensisijaisesti se että turva-alalla halutaan lisätä valvontaa että saataisiin kilpailu vähenemään. Lisäksi siitä paistaa läpi se että ylipäätään alalle on hankala saada osaavaa väkeä ja että yritysten tietoturvallisuus on mitä on. Ja turvasuojaajakorttihan on jo olemassa, mikä asennustyötä tekevällä pitää olla.
Olisin samaa mieltä. Jos valtion pitäisi lisätä valvontaa turvallisuusalalla, erityisesti kun puhutaan lukko-, hälytin- ja kameralaiteasennuksista, niin ensisijaisestihan se tarkoittaa sitä että liikkeet eivät itse siihen kykene syystä tai toisesta. Lisäksi voisi kuvitella että ongelmat keskittyisi nykyisellään pienempiin yrityksiin jotka ylipäätään harvemmin tekevät töitä kriittisemmissä kohteissa, muun muassa sertifiointisyistä johtuen.
Tietooni ei ole tullut yhtään sellaista tapausta tähän mennessä että järjestäytynyt rikollisuus olisi ylipäätään yrittänyt soluttautua turvallisuusalan yrityksiin sen suuremmin, mitä nyt järjestyksenvalvontapuolella sitä esiintyy ajoittain. Käytännössä kaikki turvallisuusongelmat jotka ovat alan liikkeiden valvonnan puutteesta johtuneet ovat ilmenneet itse asiassa yrityksissä joilla on hallussaan pääsy asiakkaiden tiloihin tai yksityisasuntoihin, eli huoltoyhtiöt. Silloinkin on aina ollut kysymys yksittäisistä rikollisista, ei mistään järjestelmällisestä toiminnasta.
Mikään valtion harjoittama valvonta tai lupaprosessi ei paranna tilannetta yhtään jollei yritykset itse hoida omavalvontaa kuntoon.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hälytyslaitteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hälytyslaitteet. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 13. helmikuuta 2013
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Mökkikausi avattu
Ilmat ovat viime aikoina olleet erinomaisen hyvät ainakin täällä Turun suunnalla, ja mökkielämäkin alkaa olla ajankohtaista näin juhannuksen lähestyessä. Puhutaanpas siis hieman mökkimurroista ja niiden riskeistä ja niihin liittyvistä ongelmista.
Mökkeihin kohdistuvat murrot on jokavuotinen riesa monestakin syystä. Ehkä keskeisin syy siihen että miksi mökkimurtoja tapahtuu niin paljon, on se että mökit on murtovarkaille helppoja kohteita koska niissä harvoin on ympärivuotista asumista, monet sijaitsee kaukana sivistyksestä ja naapureitakaan harvemmin on ympäri vuoden. Lisäksi mökkimurtoa ei koeta yhtä pahana rikoksena kuin perinteistä asuntomurtoa, joten kynnys sen tekemiselle on olennaisesti matalampi.
Mökkimurtoja tehdään siksi että niitä on helppo tehdä. Paraskaan turvalukko ei auta kun murtomies saa työskennellä täysin rauhassa. Sorkkaraudalla sisään tai ikkuna rikki, homma on siinä. Parhaassa tapauksessa työkalutkin tälläiseen löytyy jostain lukitsemattomasta pihavajasta. Murtoja tekevät sekä ammattirikolliset että muuten lainkuuliainen nuoriso. Ja kaikki siltä väliltä.
Lukkoja tai hälyttimiä kauppaava harvemmin mainostaa sitä että lukot tai hälyttimet eivät estä murtoja. Mökkien tapauksessa asia on täsmälleen niin: siinä vaiheessa kun hälytykseen ehditään reagoida, vahinko on jo tapahtunut. Ilman hälytinlaitteistoa murtoa ei välttämättä huomata kuin vasta seuraavalla kerralla kun omistaja käy paikalla, mikä voi olla kaikkea päivistä kuukausiin.
Ei siis keskitytä murtojen estämiseen. Se on enemmän yhteiskunnan asia kuin mökinomistajan asia. Keskitytään siihen mitä voi tehdä ja miten se vaikuttaa, eli miten murron aiheuttama vaiva ja harmi saadaan pidettyä minimissä.
Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että miten nopeasti murtoon päästään reagoimaan, on tärkeintä. Jos mökki on jo laitettu talvikuntoon syyskuussa ja murto tapahtuu lokakuun alusta mutta sitä ei huomata ennenkuin maaliskuussa, voi olla varma että esimerkiksi rikkinäisen ikkunan aiheuttamat säävauriot ja kosteusvauriot ylittää monenkertaisesti itse murron aiheuttaman suoran vahingon. Puhumattakaan siitä jos mökissä onkin ollut sen tyyppisiä murtautujia, että ovat asuneet siellä talven yli.
Ihan jo perusluokan rikosilmaisin- eli hälytinlaitteisto auttaa tässä, koska sellaiseen liitetyillä liiketunnistinilmaisimilla voidaan hyvin kattaa peruskokoinen mökki. Jos mökki on sellaisen matkan päässä, että sinne pitää ajaa useampi tunti hälytyksen tullessa, kannattaa myös miettiä vartiointiliikkeen kanssa sopimuksen tekemistä. Jos matka on sellainen, että voi itsekin käydä tarkistamassa hälytykset, sopimus vartiointiliikkeen kanssa ei ole välttämätön. Kannattaa toki pitää mielessä se oma turvallisuus jos itse käy tarkastamassa tilanteet.
Luonnollisesti kannattaa myös pitää mökillä mahdollisimman vähän arvotavaraa omien riskien minimoimiseksi. Ja mitään aseita ei koskaan pidä jättää mökille vaikka olisivat lukkojenkin takana, se on suorastaan vastuutonta.
Mökkeihin kohdistuvat murrot on jokavuotinen riesa monestakin syystä. Ehkä keskeisin syy siihen että miksi mökkimurtoja tapahtuu niin paljon, on se että mökit on murtovarkaille helppoja kohteita koska niissä harvoin on ympärivuotista asumista, monet sijaitsee kaukana sivistyksestä ja naapureitakaan harvemmin on ympäri vuoden. Lisäksi mökkimurtoa ei koeta yhtä pahana rikoksena kuin perinteistä asuntomurtoa, joten kynnys sen tekemiselle on olennaisesti matalampi.
Mökkimurtoja tehdään siksi että niitä on helppo tehdä. Paraskaan turvalukko ei auta kun murtomies saa työskennellä täysin rauhassa. Sorkkaraudalla sisään tai ikkuna rikki, homma on siinä. Parhaassa tapauksessa työkalutkin tälläiseen löytyy jostain lukitsemattomasta pihavajasta. Murtoja tekevät sekä ammattirikolliset että muuten lainkuuliainen nuoriso. Ja kaikki siltä väliltä.
Lukkoja tai hälyttimiä kauppaava harvemmin mainostaa sitä että lukot tai hälyttimet eivät estä murtoja. Mökkien tapauksessa asia on täsmälleen niin: siinä vaiheessa kun hälytykseen ehditään reagoida, vahinko on jo tapahtunut. Ilman hälytinlaitteistoa murtoa ei välttämättä huomata kuin vasta seuraavalla kerralla kun omistaja käy paikalla, mikä voi olla kaikkea päivistä kuukausiin.
Ei siis keskitytä murtojen estämiseen. Se on enemmän yhteiskunnan asia kuin mökinomistajan asia. Keskitytään siihen mitä voi tehdä ja miten se vaikuttaa, eli miten murron aiheuttama vaiva ja harmi saadaan pidettyä minimissä.
Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että miten nopeasti murtoon päästään reagoimaan, on tärkeintä. Jos mökki on jo laitettu talvikuntoon syyskuussa ja murto tapahtuu lokakuun alusta mutta sitä ei huomata ennenkuin maaliskuussa, voi olla varma että esimerkiksi rikkinäisen ikkunan aiheuttamat säävauriot ja kosteusvauriot ylittää monenkertaisesti itse murron aiheuttaman suoran vahingon. Puhumattakaan siitä jos mökissä onkin ollut sen tyyppisiä murtautujia, että ovat asuneet siellä talven yli.
Ihan jo perusluokan rikosilmaisin- eli hälytinlaitteisto auttaa tässä, koska sellaiseen liitetyillä liiketunnistinilmaisimilla voidaan hyvin kattaa peruskokoinen mökki. Jos mökki on sellaisen matkan päässä, että sinne pitää ajaa useampi tunti hälytyksen tullessa, kannattaa myös miettiä vartiointiliikkeen kanssa sopimuksen tekemistä. Jos matka on sellainen, että voi itsekin käydä tarkistamassa hälytykset, sopimus vartiointiliikkeen kanssa ei ole välttämätön. Kannattaa toki pitää mielessä se oma turvallisuus jos itse käy tarkastamassa tilanteet.
Luonnollisesti kannattaa myös pitää mökillä mahdollisimman vähän arvotavaraa omien riskien minimoimiseksi. Ja mitään aseita ei koskaan pidä jättää mökille vaikka olisivat lukkojenkin takana, se on suorastaan vastuutonta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)