Jotkut sanoivat viime viikon puolella että liian aikaisin huudetaan syyllisiä Jyväskylän kirjastossa tapahtuneelle iskulle. Hesari ja Kansan uutiset molemmat ovat nyt ehtineet uutisoida poliisin tietojen pohjalta että yksi kiinniotettu ja nyt vangittu on Suomen Vastarintaliikkeen jäsen. Tämä ei varmaankaan oikeasti yllättänyt ketään kartalla olevaa. Niinkuin aiemmassa bloggauksessani sanoin, modus operandin pohjalta voi usein sanoa paljonkin.
Jyväskylän tapahtumien politisointi on minusta jokseenkin outoa. Kannanotot että kyseessä olisi ollut ääriryhmien välinen kahina tai että kyseessä olisi ollut jonkinlainen lavastettu teko ovat täysin järjettömiä yhä. Ilkeästi voisi sanoa että erityisen älyvapaita ne ovat silloin kun nämä kannanotot tulevat kansanedustajalta jonka avustaja pyrki Suomen Vastarintaliikkeen jäseneksi. Joskus on vaan parempi olla ottamatta kantaa.
Turvallisuusalahan on blogin varsinainen aihe joten kommentti siihenkin suuntaan: jos jatkossa vastaavien tapahtumien järjestäjien pitää aina ottaa huomioon se että joku ääriryhmä saattaa hyökätä minne tahansa, olemme kohti aika paljon vähemmän avointa ja vähemmän demokraattista yhteiskuntaa. Poliittiset toimintavapaudet eivät voi toteutua jos ainoastaan ne joilla on rahaa maksaa yksityisistä turvallisuuspalveluista, voivat järjestää tapahtumia. Perinteiset toimintamallit missä ollaan menty puhtaasti vapaaehtoisten järjestyksenvalvojien voimin kaipaavat nyt päivitystä ja sekä järjestöpuolella että turvallisuusalalla on kehitettävä uusia malleja.
maanantai 4. helmikuuta 2013
torstai 31. tammikuuta 2013
Eilisen hyökkäyksen sadon perkaaminen
Yleensä en palaa aiheisiin näin pian mutta tehdäänpäs nyt poikkeus.
Nettikeskustelu käy kuumana Jyväskylän tapahtumien jälkeen, niinkuin tapana on. Jotain trendejä on jo näkyvissä (samat kuin aiempien vastaavien tapahtumien puitteissa) ja ajattelin ottaa niihin hieman kantaa, ihan näin ääriliiketutkimuksen puitteissa ja turvallisuusinformaatiopalveluiden tuottajan ominaisuudessa.
Syyllisiä ei pidä leimata ennen virallista tietoa. Totta, yksilöitä ei tule syyttää perusteettomasti, koska se on laitonta. Sen sijaan järjestöillä ei ole kunniaa loukattavaksi, mutta niillä on modus operandit joista voi vetää johtopäätöksiä tekijöiden todennäköisistä järjestösiteistä. Juuri muita vaihtoehtoja kuin Kansallinen Vastarinta ei ole koska modus operandi vastaa aiemmissa aktioissa näkynyttä.
Meillä on vain toisen osapuolen kuvaus tapahtumasta. Itse asiassa, meillä on reilu sata paikallaollutta jotka ovat kaikki olleet paikalla omista syistään eivätkä ole tapahtumiin varsinaisesti osapuolena mitenkään. Lukuunottamatta sitä että olisivat voineet päätyä sivulliseksi uhreiksi, toki.
Kyseessä voi olla äärivasemmiston false flag. False flag -termistä sen verran että se tarkoittaa lähinnä sitä että tehdään jonkin aktio josta voidaan syyttää vastapuolta, eli tässä tapauksessa kirjan kirjoittajat olisivat lavastaneet tapahtuman. Tunnetun historian valossa: tällaisia ei ole Suomessa tapahtunut yhtään. False flag- huutelu saa huutelijan vaikuttamaan lähinnä vainoharhaiselta.
Ääriryhmien välinen kahina. En olisi erityisen taipuvainen pitämään rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtajaa ja toimittajaa minään ääriryhmiin kuuluvana. Viimeksi kun tarkistin, Vasemmistonuoret (joka myöskään ei ollut tapahtuman järjestäjä) ei ole ryhmä joka tekisi väkivaltaisia aktioita. Kansallinen vastarinta sen sijaan on, lähihistorian valossa. Suomessa ei myöskään toimi Antifa-ryhmiä muuten kuin äärimmäisen olemattomalla tasolla, organisoitua Antifa-järjestöä Suomessa ei ole.
Natsit ovat itse asiassa äärivasemmistoa. Minulle tuntemattomista syistä tämä on sellainen lause jota hoetaan kovastikin. Kyseessä on amerikkalaisista konservatiivipiireistä lähtenyt ideologispohjainen hokema jolle ei ole erityisen paljon totuuspohjaa. Ihan jo oman työn kannalta voisin sanoa että äärioikeiston ja äärivasemmiston tekemät aktiot eroavat toisistaan radikaalisti. Voisin tätä lähteä avaamaan enemmänkin mutta en pidä sitä erityisen hedelmällisenä koska ero on ilmiselvä kenelle tahansa älyllisesti rehelliselle ihmiselle.
Nettikeskustelu käy kuumana Jyväskylän tapahtumien jälkeen, niinkuin tapana on. Jotain trendejä on jo näkyvissä (samat kuin aiempien vastaavien tapahtumien puitteissa) ja ajattelin ottaa niihin hieman kantaa, ihan näin ääriliiketutkimuksen puitteissa ja turvallisuusinformaatiopalveluiden tuottajan ominaisuudessa.
Syyllisiä ei pidä leimata ennen virallista tietoa. Totta, yksilöitä ei tule syyttää perusteettomasti, koska se on laitonta. Sen sijaan järjestöillä ei ole kunniaa loukattavaksi, mutta niillä on modus operandit joista voi vetää johtopäätöksiä tekijöiden todennäköisistä järjestösiteistä. Juuri muita vaihtoehtoja kuin Kansallinen Vastarinta ei ole koska modus operandi vastaa aiemmissa aktioissa näkynyttä.
Meillä on vain toisen osapuolen kuvaus tapahtumasta. Itse asiassa, meillä on reilu sata paikallaollutta jotka ovat kaikki olleet paikalla omista syistään eivätkä ole tapahtumiin varsinaisesti osapuolena mitenkään. Lukuunottamatta sitä että olisivat voineet päätyä sivulliseksi uhreiksi, toki.
Kyseessä voi olla äärivasemmiston false flag. False flag -termistä sen verran että se tarkoittaa lähinnä sitä että tehdään jonkin aktio josta voidaan syyttää vastapuolta, eli tässä tapauksessa kirjan kirjoittajat olisivat lavastaneet tapahtuman. Tunnetun historian valossa: tällaisia ei ole Suomessa tapahtunut yhtään. False flag- huutelu saa huutelijan vaikuttamaan lähinnä vainoharhaiselta.
Ääriryhmien välinen kahina. En olisi erityisen taipuvainen pitämään rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtajaa ja toimittajaa minään ääriryhmiin kuuluvana. Viimeksi kun tarkistin, Vasemmistonuoret (joka myöskään ei ollut tapahtuman järjestäjä) ei ole ryhmä joka tekisi väkivaltaisia aktioita. Kansallinen vastarinta sen sijaan on, lähihistorian valossa. Suomessa ei myöskään toimi Antifa-ryhmiä muuten kuin äärimmäisen olemattomalla tasolla, organisoitua Antifa-järjestöä Suomessa ei ole.
Natsit ovat itse asiassa äärivasemmistoa. Minulle tuntemattomista syistä tämä on sellainen lause jota hoetaan kovastikin. Kyseessä on amerikkalaisista konservatiivipiireistä lähtenyt ideologispohjainen hokema jolle ei ole erityisen paljon totuuspohjaa. Ihan jo oman työn kannalta voisin sanoa että äärioikeiston ja äärivasemmiston tekemät aktiot eroavat toisistaan radikaalisti. Voisin tätä lähteä avaamaan enemmänkin mutta en pidä sitä erityisen hedelmällisenä koska ero on ilmiselvä kenelle tahansa älyllisesti rehelliselle ihmiselle.
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
Äärioikeiston hyökkäys Äärioikeisto Suomessa-kirjan esittelytilaisuuteen Jyväskylässä
Tänä iltana Jyväskylässä tapahtui eräs vakavammista äärioikeiston tekemistä väkivaltaisista aktioista, mitä Suomessa on tähän mennessä tapahtunut. Kolme puukoin ja pulloin aseistautunutta äärioikeiston edustajaa hyökkäsi rauhanomaiseen keskustelutilaisuuteen. Yhtä järjestyksenvalvojaa puukotettiin tämän estettyä hyökkääjien pääsyn luentosaliin.
Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta täällä ja täällä. Kirjasta taas on lyhyt arvosteluntapainen täällä.
Huomionarvoista median toiminnassa illan aikana on se että jotkin lehdet esimerkiksi ovat uutisoineet kritiikittä Jyväskylän kirjastotoimenjohtajan Seija Laitinen-Kuisman kuvauksen tapahtumasta joukkotappeluna. Kyseessä ei ollut joukkotappelu, vaan harkittu väkivaltainen aktio.
Kaikki kunnia tilaisuuden järjestyksenvalvojille ja erityisesti loukkaantuneelle järjestyksenvalvojalle. Teitte työnne hyvin.
tiistai 22. tammikuuta 2013
November Security & Investigations: Press release for 22.1.2013
November Security & Investigations Oy expands to Africa
November Security & Investigations (NSI), a security company founded in 2011, expands and goes international. As a new service available for its clients, NSI will provide human intelligence services concerning the Horn of Africa and surrounding countries. The service will provide companies and NGO's reliable information and opportunities with cooperating with both local and international actors.
With these new services, the NSI team will in the future include international experts. As of 2013, Liam O'Brien will serve as Vice Operations Manager and Steven DeFrias as Marketing Specialist and Business Analyst. The CEO of NSI will be as of 2013 Laura Tättilä.
With these new services, November Security & Investigation will breach new ground in a rapidly growing field of business and NSI is looking for new investors to fully explore these opportunities. The revenue of the company is expected to grow up to 590.000 euros during 2013 and beyond that, a yearly growth rate of 12% is expected.
For further information,
CEO Laura Tättilä
laura.tattila@november.fi
+358407641654
Operations Manager Jussi Marttila
jussi.marttila@november.fi
+358458716440
November Security & Investigations (NSI), a security company founded in 2011, expands and goes international. As a new service available for its clients, NSI will provide human intelligence services concerning the Horn of Africa and surrounding countries. The service will provide companies and NGO's reliable information and opportunities with cooperating with both local and international actors.
With these new services, the NSI team will in the future include international experts. As of 2013, Liam O'Brien will serve as Vice Operations Manager and Steven DeFrias as Marketing Specialist and Business Analyst. The CEO of NSI will be as of 2013 Laura Tättilä.
With these new services, November Security & Investigation will breach new ground in a rapidly growing field of business and NSI is looking for new investors to fully explore these opportunities. The revenue of the company is expected to grow up to 590.000 euros during 2013 and beyond that, a yearly growth rate of 12% is expected.
For further information,
CEO Laura Tättilä
laura.tattila@november.fi
+358407641654
Operations Manager Jussi Marttila
jussi.marttila@november.fi
+358458716440
Lehdistötiedote 22.1.2013
November
Security & Investigations Oy laajentaa toimintaansa Afrikan
sarven alueelle
Vuonna
2011 perustettu turkulainen turvallisuusalan yritys November Security
& Investigations Oy (NSI) laajentaa toimintaansa ja
kansainvälistyy. Uutena toimialana NSI tarjoaa informaatiopalveluita
(human intelligence) Afrikan sarven ja ympäröivien valtioiden
alueella, Keniassa ja Guineassa. Palvelulla mahdollistetaan
yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille luotettava yhteistyö
paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken.
Uuden
palvelun mukana November Security & Investigations Oy:n
henkilöstö kasvaa kansainvälisillä asiantuntijoilla. Vuoden
alusta yrityksessä toimivat Liam O'Brien (Vice Operations Manager)
ja Steven DeFrias (Marketing Specialist & Business Analyst).
Vuoden vaihteessa yritys sai myös uuden toimitusjohtajan. Sade
Kondelinin siirryttyä muihin tehtäviin toimitusjohtajana on vuoden
2013 alusta asti toiminut Laura Tättilä.
November
Security & Investigations on uuden toimialuevaltauksensa myötä
voimakkaasti kasvava turvallisuusalan asiantuntijayritys, joka etsii
uusia sijoittajia. Yrityksen liikevaihdon odotetaan nousevan tänä
vuonna 590 000 euroon ja kasvavan seuraavina vuosina 12% vuosittain.
Laura
Tättilä
p.
0407641654
ja
Jussi
Marttila
0458716440
torstai 13. joulukuuta 2012
Helsingin Sanomat 10.12: Kuka auttaa, jos ex-puoliso vainoaa?
Helsingin Sanomat nosti tämän teeman taas esille alkuviikosta. Vaikken varsinaisesti ole erikoistunut tämänkaltaisiin tapauksiin, ne kuuluu kuitenkin omankin firman palettiin tarvittaessa. Viimevuotinen Koti kuntoon-kampanjamme yritti hiukan nostaa teemaa esille.
Perusongelma näissä tapauksissahan on se että kuka auttaa, niinkuin artikkelikin kysyy. Artikkeli sivuuttaa taas sen että jos ei rahaa ole, kukaan ei auta. Jos voisin tehdä turvallisuustyötä laskuttamatta, tekisin. Jos olisi kehykset joiden puitteissa voisi auttaa ihmisiä ilman rahantarvetta, tekisin turvallisuustyötä sillä tavoin. Mutta ikävä kyllä niin ei ole.
Minulta kysyttiin joskus että eikö tällaiset työt pitäisi olla valtion ja yhteiskunnan etupeltoa. Ehkä pitäisikin. Tilanne tällä hetkellä on kuitenkin se että paitsi että poliisiviranomaisilta ja sosiaaliviranomaisilta puuttuu resursseja, julkisella puolella ei myöskään ole sitä spesifistä tietotaitoa joka tarvittaisiin. Sitä ongelmaa minä en osaa ratkaista.
Siihen asti kunnes julkisen sektorin resurssiongelmat korjataan, totuus on se että rahaton vainon uhri jää ilman apua. Eikä siihen auta turvatalojen toiminnan lopettaminen.
Perusongelma näissä tapauksissahan on se että kuka auttaa, niinkuin artikkelikin kysyy. Artikkeli sivuuttaa taas sen että jos ei rahaa ole, kukaan ei auta. Jos voisin tehdä turvallisuustyötä laskuttamatta, tekisin. Jos olisi kehykset joiden puitteissa voisi auttaa ihmisiä ilman rahantarvetta, tekisin turvallisuustyötä sillä tavoin. Mutta ikävä kyllä niin ei ole.
Minulta kysyttiin joskus että eikö tällaiset työt pitäisi olla valtion ja yhteiskunnan etupeltoa. Ehkä pitäisikin. Tilanne tällä hetkellä on kuitenkin se että paitsi että poliisiviranomaisilta ja sosiaaliviranomaisilta puuttuu resursseja, julkisella puolella ei myöskään ole sitä spesifistä tietotaitoa joka tarvittaisiin. Sitä ongelmaa minä en osaa ratkaista.
Siihen asti kunnes julkisen sektorin resurssiongelmat korjataan, totuus on se että rahaton vainon uhri jää ilman apua. Eikä siihen auta turvatalojen toiminnan lopettaminen.
Tunnisteet:
erityisturvallisuus,
Koti kuntoon,
Turvallisuusala
tiistai 20. marraskuuta 2012
Julkisuus, kuvaaminen ja kuvaamisen kieltäminen
Sosiaalisessa mediassa on taas herättänyt keskustelua julkisella paikalla kuvaaminen.
Saatan jossain vaiheessa kirjoittaa tästä enemmänkin, mutta tässä spesifinen tapaus koskee Turun kaupunginvaltuuston kokouksia. Kaupunginvaltuusto on nojannut siihen että säännöt kieltävät kuvaamisen, mutta se tuntuisi olevan pahasti ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa.
Kuntalaki nimittäin sanoo näin:
Yleisöllä on oltava kokouspaikalla mahdollisuus seurata
toimielimen julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen
osallistutaan videoneuvotteluyhteyden avulla. Jos toimielimen jäsen
osallistuu julkiseen kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla kunnan
osoittamissa tiloissa, kunta voi hallintosäännössä määrätä, että
yleisöllä on myös vastaava mahdollisuus seurata kokousta.
Jostain kumman syystä julkisella tilassa kuvaamista on jatkuvasti yritetty rajoittaa, vaikkei laki siihen mahdollisuuksia anna. Huvittavin tapaus tästä on luontaistuotekauppa jonka ikkunassa oli lappu että heidän näyteikkunaansa ei saa kuvata. Eräs sukulaiseni taas oli joskus Turun satamassa kohdannut jonkun virkamiehen joka sanoi että kauppalaivoja ei saa kuvata, koska turvallisuusmääräykset.
Peukalosääntö jota on hyvä noudattaa on se että jos yleisöllä on jonnekin pääsy, kuvaamista ei saa kieltää. Tämä kattaa aika hyvin kaikki tavanomaiset paikat mihin ihmisellä yleensäkin on asiaa: kaupat, pankit, postit, baarit, kahvilat, ostoskeskukset, kadut ja torit.
Turvallisuusalan kannalta on tärkeää muistaa se että mies tekee ja mies vastaa: jos ryhtyy toimenpiteisiin kuvaamisen tähden, joutuu itse vastaamaan pahimmillaan oikeudessa siitä että toimenpiteelle ei löytynytkään laillista perustetta. Vartiointipuolella on onneksi herätty jo siihen että tällaiset kuvauskiellot eivät käytännössä koskaan ole laillisia ja kiellon olemassaolo ei anna minkään maailman toimivaltaa vartijalle.
Kaupunginvaltuuston tapauksessa tietty herättää kysymyksiä että mitä siellä oikein sitten tehdään joka on niin salaista ettei kansalainen saa sitä taltioida?
P.S. Pikainen muokkaus, eli kannattaa lukea tämä.
Saatan jossain vaiheessa kirjoittaa tästä enemmänkin, mutta tässä spesifinen tapaus koskee Turun kaupunginvaltuuston kokouksia. Kaupunginvaltuusto on nojannut siihen että säännöt kieltävät kuvaamisen, mutta se tuntuisi olevan pahasti ristiriidassa nykyisen lainsäädännön kanssa.
Kuntalaki nimittäin sanoo näin:
57 § (21.5.1999/622)
Kokouksen julkisuus
Valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa
käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa
pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin
asiassa toisin päätä.
Valtuuston suljetussa istunnossa esitetyt ja siinä
käydystä keskustelusta laaditut asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jos
niin laissa säädetään.
Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia
vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla
säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää.
Jostain kumman syystä julkisella tilassa kuvaamista on jatkuvasti yritetty rajoittaa, vaikkei laki siihen mahdollisuuksia anna. Huvittavin tapaus tästä on luontaistuotekauppa jonka ikkunassa oli lappu että heidän näyteikkunaansa ei saa kuvata. Eräs sukulaiseni taas oli joskus Turun satamassa kohdannut jonkun virkamiehen joka sanoi että kauppalaivoja ei saa kuvata, koska turvallisuusmääräykset.
Peukalosääntö jota on hyvä noudattaa on se että jos yleisöllä on jonnekin pääsy, kuvaamista ei saa kieltää. Tämä kattaa aika hyvin kaikki tavanomaiset paikat mihin ihmisellä yleensäkin on asiaa: kaupat, pankit, postit, baarit, kahvilat, ostoskeskukset, kadut ja torit.
Turvallisuusalan kannalta on tärkeää muistaa se että mies tekee ja mies vastaa: jos ryhtyy toimenpiteisiin kuvaamisen tähden, joutuu itse vastaamaan pahimmillaan oikeudessa siitä että toimenpiteelle ei löytynytkään laillista perustetta. Vartiointipuolella on onneksi herätty jo siihen että tällaiset kuvauskiellot eivät käytännössä koskaan ole laillisia ja kiellon olemassaolo ei anna minkään maailman toimivaltaa vartijalle.
Kaupunginvaltuuston tapauksessa tietty herättää kysymyksiä että mitä siellä oikein sitten tehdään joka on niin salaista ettei kansalainen saa sitä taltioida?
P.S. Pikainen muokkaus, eli kannattaa lukea tämä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)