Nyt ei varsinaisesti puhuta laittomuuksista, vaan lainmuutoksen jättämästä harmaasta alueesta.
Vuodesta 1944 vuoteen 2002 yksityisetsivätoimintaa sääteli asetus yksityisetsivätoiminnasta. Sinä aikana käytännössä kuka tahansa pystyi hakemaan lääninhallitukselta luvan harjoittaa yksityisetsivän ammattia. Vuonna 2002 säädettiin laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (eli LYTP), joka vuoden sisään pudotti yksityisetsivien lukumäärän maassa kahdestasadasta noin kahteenkymmeneen, missä se on sitten pysynytkin siitä lähtien. Itsehän olen sen verran nuori etten ole koskaan vanhan lain alla töitä tehnytkään.
Lainsäädännössä on kuitenkin yksi ongelma tällä hetkellä. LYTP ei nimittäin varsinaisesti säätele yksityisetsivätoimintaa sinänsä, vaan laissa käytetään ilmaisua "rikosten paljastustoiminta". Itse pidän enemmän termistä "yksityinen rikostutkinta", mutta kukin tyylillään.
Ongelman ydin on siinä että yksityisetsivät ovat aina tehneet paljonkin toimeksiantoja joissa ei ole kysymys mistään rikostenpaljastamistoiminnasta, vaan erilaisista taustaselvityksistä, uskottomuustutkimuksista ja muusta sellaisesta.
Voiko Suomessa siis kuka tahansa kutsua itseään yksityisetsiväksi ja harjoittaa ammattia ilman että hakee siihen minkään maailman lupia? En rehellisesti sanoen tiedä. Käsittääkseni yhtään luvatonta yksityisetsivää ei ole haastettu oikeuteen niin että syytenimikkeenä olisi vartioimisliikerikos, minkä alle se menisi jos se olisi laitonta. Poliisihallitus ja sen valvontayksikkö ei tietääkseni sen suuremmin ole kantaa ottanut asiaan.
Sitten on toki ollut sellaisia tapauksia, missä yritykset ovat tarjonneet ilman vartioimislupia henkivartijapalveluita sun muuta, mikä taas on ehdottoman lainvastaista.
Asiakasnäkökulmasta, aina kun palkkaa jonkun tekemään turvallisuusalan työtehtäviä, on tärkeää varmistua siitä että palvelun toimittajalla on voimassa olevat vaadittavat luvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei! Kirjoitathan omalla nimelläsi. Emme enää julkaise nimettömiä kommentteja.